We use cookies to enhance site navigation, analyze site usage, and make better experience for visitors. Learn more.

Vaikuttavat johtajat eivät tarvitse karismaa, he tarvitsevat aitoutta

Luovana johtajana toimiva Timo Berry kokee, että hänen aitoutensa ja avoimuutensa ansiosta muut ihmiset ovat aina olleet hänen tukenaan työelämässä: “Olin itse aivan kauhuissani aluksi kun ryhdyin toimariksi, ja sanoin työkaverille että mua pelottaa. Työkaveri sanoi että kyllä me kuule tästä selvitään.”

Ihmisillä on usein vahvoja mielikuvia siitä, minkälainen johtajan tulisi olla - vahva, vakaa, itsevarma ja rohkea. Moni johtaja kokee painetta täyttää nämä ulkopuolelta asetetut odotukset, ja päätyy siksi omaksumaan tietynlaisen roolin. Tässä johtajan roolissa esiintymällä he toivovat näyttävänsä muiden silmissä siltä kuin johtajan kuuluukin, ja herättävänsä siten uskoa ja luottamusta. Mutta miten hyvin tämä taktiikka todellisuudessa toimii?

Muotoilutoimisto Berry Creativen luovana johtajana toimiva Timo Berry ei usko, että johtajan kannattaa yrittää omaksua tiettyä roolia voittaakseen muiden luottamusta. Hän näkee arvokkaampana sen, että on aidosti oma itsensä, eikä peittele omaa inhimillisyyttään. Tätä lähestymistapaa hän pyrkii soveltamaan myös omassa työssään. “Pyrin olemaan aito johtaja. Oon avoin tunneilmaisussa ja avoin ihmisenä, ja vien sen saman persoonan myös töihin. Aika vähän mä yritän teeskennellä asioita, tai liikaa piilottaa omia tuskiani”, Berry kertoo. ”Joskus joudun miettimään, missä kulkee raja minulta oletetun johtajuuden ja oman persoonani välissä.”

Avoimuus on avain luottamukseen

Kysymys hyvästä johtajuudesta saa Timo Berryn kiemurtelemaan.  Berry näkee, että johtajan tärkein tehtävä on kirkastaa yritykselle selvä suunta ja viedä organisaatio sinne, mihin se on matkalla. Hyvä johtaja ymmärtää, mihin yritys on menossa, ja osaa viedä sen onnistuneesti perille. Mutta entä jos ei johtajana ole itsekään aivan varma oikeasta suunnasta?

Berryn ratkaisu on ollut pyrkiä hyväksymään omat epävarmuuden tunteet, ja säilyttää avoimuus niistä huolimatta. “Yritän itse osata mahdollisimman kirkkaasti sanoa, että mennään tähän suuntaan. Se on toki pelottavaa, koska aina joutuu miettimään että mitä jos veikkasinkin väärin ja olin epäselvä. Turha kirkkauden teeskentely kuitenkin varmasti paistaa läpi ja syö luottamusta.”

Vaikka tiettyyn rooliin astuminen voi antaa itselle jonkinlaista turvaa ja luottavaisemman olon, sen vaikutus muihin on valitettavasti kuitenkin yleensä juuri päinvastainen. Ihmiset ovat yllättävän taitavia aistimaan, jos joku ei ole täysin oma itsensä. Sen havaitseminen, että toisen ihmisen aidon minän päälle on puettu jonkinlainen rooli, herättää epämääräisen tunteen siitä, että toinen yrittää peitellä jotain, mikä on luonnollisesti omiaan syömään luottamusta.

Tunnista ihmisyys itsessäsi ja muissa

Avoimuus auttaa luottamaan myös itse itseensä. Se, että pystyy olemaan avoin itseään kohtaan, vaatii sen että tuntee itsensä, omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kun nämä tekijät tunnistaa ja niistä pystyy olemaan täysin rehellinen itselleen, on päätöksien tekeminen helpompaa.

“Aitouteen liittyy se, että johtaja on mahdollisimman sinut omien tunteidensa ja vaikuttimiensa kanssa, ja pystyy viestimään ne henkilöstölle“, Berry arvelee. “Mitä paremmin johtaja on sinut itsensä ja oman ihmisyytensä kanssa, sitä paremmin hän osaa kohdata sen ihmisyyden, mikä työntekijöissä on, ja ottaa sen huomioon siinä, miten maaliin päästään. Tässä taidossa ei varmasti kukaan ole koskaan valmis.”

On myös tärkeää osata hyväksyä omat puutteensa ja heikkoutensa. “Haavaton ei voi olla, koska kukaan ei ole, riittää että tuntee haavansa, ja pyrkii olemaan kaatamatta niitä muiden niskaan”, Timo Berry summaa.

Kun kenenkään ei tarvitse piilotella ajatuksiaan tai epävarmuuksiaan, ilmapiiri on rennompi, turvallinen ja luottavainen. Berry on huomannut avoimuudesta olevan hyötyä myös asiakkaiden kanssa: “Saatan myös asiakkaille sanoa että mulla ei oo hajuakaan mitä tästä tulee, mutta lähdetään kokeilemaan. Oon voittanut kauppojakin sillä, että oon tyynesti sanonut etten tiedä.”

Pitääkö aina olla aito?

Jokainen meistä toki haluaa antaa itsestään hyvän kuvan muiden silmissä. Onkin täysin luonnollista olla jakamatta aivan kaikkia puolia itsestään jokaiselle tapaamalleen ihmiselle. Missä siis menee raja sopivan särmien silottelun ja teennäisen kiiltokuvamaisuuden välillä?

Ongelmaksi itseilmaisun sääteleminen muodostuu viimeistään silloin, kun siitä tulee rooli, jota esittää saadakseen aikaan jonkinlaisen reaktion muissa. Jos piiloutuu roolinsa taakse liian pitkän aikaa, saattaa itsekin kadottaa otteen siitä, kuka oikeasti on. Ja loppujen lopuksi roolilla tuskin huijaa muita kuin itseään - muut kyllä tietävät, että johtajakin on vain ihminen.

Aina aitona itsenään oleminen ei ole helppoa. Timo Berrylle suurimmat haasteet tulevat vastaan silloin, kun aitous vaatii ikävien asioiden esiin nostamista. Hän kokee, että näissä tilanteissa aitous joutuu vastakkain hänelle tärkeiden arvojen, kuten hyväntahtoisuuden ja kiltteyden kanssa: “Aitouden eteen meinaa tulla toisen ihmisen liika suojelu: on vaikea sanoa asioita joita olettaa, että toinen ihminen ei halua kuulla.”

Berry näkee, että on olemassa myös tilanteita, joissa aitoudesta voi joutua tinkimään: “Joskus on tilanteita joista vaan pitää päästä eteenpäin. Joskus lopputulos on tärkeämpi kuin sen hetkinen aitous ja silloin pitää osata pelata että päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.”

Pitkällä tähtäimellä roolin ylläpitäminen ei Berryn mielestä kuitenkaan kannata: “Epäaitoudesta voi olla hetkellisesti hyötyä mutta kuka sellaisessa haluaa olla pitkään”.

Huolet eivät häviä vaikenemalla

Moni johtaja saattaa pyrkiä pitämään yllä positiivista julkisivua myös siksi, että ei halua huolestuttaa muita, tai kaataa liikaa omaa taakkaansa muiden niskaan. Useimmiten ympärillä olevat ihmiset ovat kuitenkin joka tapauksessa tietoisia siitä, että kaikki ei ole hyvin. Tällöin heidän huoltaan ei helpota ongelmista vaikeneminen, vaan he päinvastoin kaipaavat sitä, että joku sanoo asian ääneen.

Vastoin yleistä harhaluuloa, vaikeiden asioiden esiin nostaminen ei ruoki kielteistä mielialaa vaan päinvastoin auttaa saamaan ikävät tunteet pois nakertamasta mieltä ja häiritsemästä työntekoa. Siksi on tärkeää, että johtaja auttaa työntekijöitä tuomaan tunteensa esiin ja käsittelemään ne rakentavalla tavalla. Timo Berry pyrkii kohtaamaan työntekijöiden vaikeatkin tunteet rohkeasti. “On tosi ok sanoa että nään noi pelot ja muakin pelottaa. Se validoi tunteen, joka toisella joka tapauksessa on, ja vapauttaa tosi paljon voimavaroja.”

Jos työpaikan kulttuuri estää huolien esiin tuomisen ja niistä keskustelemisen, ongelmia ei myöskään päästä ratkomaan yhdessä. “Välillä työntekijät luulee, että mä tiedän, ja mä sanon silloin että en mä tiiä yhtään mistään mitään, mä vaan veikkailen, ja kaikkea saa kyseenalaistaa. Dialogin auki pitäminen on tärkeää,” Berry toteaa. Kun keskustelu on avointa, esiin pääsee erilaisia näkökulmia, ja sitä kautta voi syntyä aivan uudenlaisia ratkaisuehdotuksia.

On hyvä kiinnittää huomiota tapaan, jolla ikävät tunteet ja huolenaiheet käsitellään. Johtajan tehtävä on olla avoin siitä, missä mennään, mutta kantaa samalla vastuu epävarmuuksien käsittelemisestä ja asioiden eteenpäin viemisestä. Omien huolien jakaminen ei tarkoita, että asettuu muiden kannateltavaksi. “Tärkeää on se, että kenelle ja millä lailla huoliansa jakaa. Työntekijöiden homma ei tietenkään ole ruveta terapoimaan pomoaan”, Timo Berry tähdentää.

Huolet eivät häviä vaikenemalla

Ihmiset kaipaavat luonnostaan hallinnan tunnetta. Se, että joku yrittää liian vahvasti kontrolloida toimintaamme, voi tuntua ahdistavalta ja herättää vastustusta. Kiinnitä siis huomiota siihen, että toinen kokee tilanteen olevan mahdollisimman hyvin omassa hallinnassaan. Esimerkiksi sen sijaan, että määrittäisit miten tilanteessa tulee toimia, tarjoa mieluummin muutama vaihtoehto, joista hän voi itse valita.

Ihmisaivojen päättelyketju on kaksisuuntainen: paitsi että ajatuksemme vaikuttavat tekoihimme, myös tekomme vaikuttavat ajatuksiimme. Kun siis esimerkiksi teemme jonkin valinnan, alamme välittömästi pitää valitsemastamme vaihtoehdosta enemmän, koska täytyyhän sen olla hyvä, kun kerran valitsin sen. Siten sitoutumista johonkin tavoitteeseen voi tukea myös jo se, että toinen sanoo ääneen olevansa sitoutunut.

Huolet eivät häviä vaikenemalla

Näyttämällä aidoimman itsensä, kaikkine inhimillisine piirteineen ja heikkouksineen, tulee samalla antaneeksi muillekin luvan tehdä saman. Tämä on tärkeää, sillä toiseen ihmiseen ei voi syntyä aitoa yhteyttä, jos välissä on jokin rooli tai ulkokuori.

Timo Berry on havainnut käytännössä, miten suuri merkitys aidon minänsä paljastamisella on yhteyden syntymiselle: “Kun minä olen aito, myös minulle ollaan aitoja. Aitouden avulla pääsee siihen ihmiseen käsiksi, ja on helppo olla sellaisen ihmisen puolella. Se tulee siitä avoimuudesta. Puolella oleminen edellyttää aitoutta”.

Berry uskookin, että juuri hänen aitoutensa on antanut hänelle paljon elämässä: “Olen saattanut toisinaan olla aika hätkähdyttävä, mutta ajattelen että se on osa mun persoonaani, ja kaikki mitä olen voittanut on tullut siitä.”