We use cookies to enhance site navigation, analyze site usage, and make better experience for visitors. Learn more.

Kun p****a osuu tuulettimeen — neljä askelta tilanteesta selviämiseksi

We’re fucked it’s over. Jokainen yrittäjä tietää, miltä nämä tilanteet, jotka Ben Horowitzin ansiosta tunnetaan lyhyesti WFIO-hetkeinä, tuntuvat. Ne ovat hetkiä, joina näyttää siltä, että kaikki on menetetty, on pudottu niin syvään kuoppaan ettei sieltä ole pääsyä takaisin ylös. Ainoa käsillä oleva työkalu vaikuttaa olevan lapio, jonka hyödyntäminen vain syventäisi kuoppaa entisestään, ja kaiken kukkuraksi pudotus on luultavasti kolahtanut ikävästi itsetuntoon.

Toki kaikki ihmiset joutuvat välillä kohtaamaan työelämässä epäonnistumisia, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Yrittäjänä niitä kuitenkin kohtaa yleensä enemmän. Siksi yrittäjän on hyvä varautua pakkaamalla arsenaaliinsa lapion lisäksi muitakin työkaluja pahan päivän varalle. Yksi tällainen työkalu on nimeltään resilienssi.

Resilienssi ei suojaa sinua kuoppaan tippumiselta, mutta se saattaa pehmentää pudotusta, ja mikä tärkeintä, sen avulla voit kammeta itsesi ylös kuopasta. Resilienssi on sitä, että WFIO-hetken kohdatessaan osaa vetää syvään henkeä, todeta että tilanne on nyt tämä, we’re fucked, mutta todeta myös samaan hengenvetoon että it’s not over. Resilienssi on sen ymmärtämistä, että vain ja ainoastaan itsellä on paitsi voima, myös vastuu nousta joka kaatumisen jälkeen takaisin jaloilleen, puistella lika vaatteista ja jatkaa matkaansa.

Miten resilienssiä voi kehittää?

Resilienssi toimii yrittäjille samanlaisena työkaluna kuin kassavaranto yrityksille. Se tarjoaa jotain, mihin tukeutua vaikeina aikoina, ja jotain mistä ammentaa vastoinkäymisten selättämiseksi. Kuten kassavaranto, resilienssikään ei ole pysyvä ominaisuus, jota joko on tai ei ole, vaan ennemminkin taito, jota tulisi jatkuvasti kartuttaa ja kehittää.

Resilienssin kehittäminen lähtee siitä, että määrittelee itselleen selkeän vision ja tavoitteen, joita kohti on etenemässä. Kun sitten jossain vaiheessa vastoinkäyminen iskee päin kasvoja ja putoat tältä polulta kuoppaan, on oikealle polulle palaaminen helpompaa, kun päämäärä on selkeänä mielessä. Tavoitteen mielessä pitäminen myös motivoi jatkamaan vastoinkäymisistä huolimatta.

Toisekseen on tärkeää opetella tunnistamaan ja säätelemään niitä vaikeita tunteita ja ajatuksia, joita väistämättä herää vaikeissa tilanteissa. Niiden ääreen on hyvä osata pysähtyä ja astua sitten askel taaksepäin, jotta voi tarkastella niitä objektiivisesti; miten realistisia nämä ajatukset ovat? Mitä hyötyä niistä on minulle? Mitä kohti ne minua vievät?

Kolmanneksi on hyvä huolehtia siitä, että kuoppaan pudotessa on tarpeeksi hyvässä kunnossa jaksaakseen kavuta sieltä ylös - siksi omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Lisäksi on hyödyksi, jos saa kaverin mukaan auttamaan kuopasta nousemisessa, joten kannattaa myös pitää huolta sosiaalisista suhteistaan ja pyrkiä rakentamaan ympärilleen sosiaalista tukiverkostoa.

Yleisin virhe johon yrittäjät sortuvat

Ehkäpä yleisin virhe, johon yrittäjät sortuvat kuoppaan pudotessaan, liittyy tilanteesta tehtäviin tulkintoihin. Riskinä on, että yrittäjä aliarvioi tilanteen vakavuuden, eikä siksi reagoi siihen riittävällä tavalla riittävän ajoissa, ja tulee näin kaivaneeksi kuoppaa entistä syvemmäksi. Tämä on ymmärrettävä keino reagoida, sillä on toki helpottavaa onnistua perustelemaan itselleen, miksei ollakaan nyt niin pahassa pulassa kuin voisi vaikuttaa.

Toinen vaihtoehto on, että yrittäjä antaa tilanteessa herääville negatiivisille tulkinnoille ylivallan, ja näkee itse kuopan syvempänä kuin se onkaan. Tällöin kuopasta ylös pääseminen voi tuntua mahdottomalta tehtävältä ja luovuttaminen parhaalta - tai ainoalta - vaihtoehdolta. Vaikka tilanne olisi kuinka paha, kielteisyyteen keskittyminen ei kuitenkaan ainakaan paranna sitä, vaan päinvastoin voi estää näkemästä ratkaisuja.

Kun ratamoottoripyöräilijät harjoittelevat ajamista tiukoissa mutkissa, heille annetaan yksi neuvo; älä keskity olemaan törmäämättä rata-aitoihin, vaan keskity edessä olevaan rataan. Jos keskittyy epäonnistumiseen, tulee todennäköisemmin epäonnistumaan. Kun pitää keskittymisen tavoitteessansa, on helpompi pysyä siihen johtavalla radalla. Yritystä johtaessa on miljoona asiaa, jotka voivat mennä pieleen; jos keskittyy näihin asioihin, voivat ne sivuuttaa mielestä tärkeimmän, eli sen mitä kohti on menossa.

On ihan ok, että kun eteen sattuu yksi WFIO-hetkistä, ensimmäinen tulkinta on hyvin äärimmäinen; joko syvä toivottomuus tai tilanteen vakavuuden kieltäminen. Oleellista kuitenkin on, kuinka paljon tälle tulkinnalle antaa valtaa. Kun ei tartu ensimmäisenä käteen sattuvaan lapioon, tai toisaalta myöskään istahda kuopan pohjalle lannistuneena ja lamaantuneena, vaan käyttää hetken tilanteen arvioimiseen ja kaivelee työkaluvalikoimaansa vähän tarkemmin, voi olla että sieltä löytyykin hyödyllisempi apu kuopasta ylös pääsemiseksi.

4 oppia resilienssistä eli mitä tehdä, kun paska osuu tuulettimeen?

1. Pysähdy. Ota hetki tunnistaaksesi tilanteesta heräävät hankalat tunteet ja hyväksy, että nyt v****aa. Tunnista ja arvioi myös omat ajatukset, joita tilanteessa herää - miten realistisia ne ovat? Onko olemassa vaihtoehtoista näkökulmaa?
2. Pyri analysoimaan tilanne. Tunnista ongelman syyt, tunnista mitkä ovat niitä asioita joille et voi mitään ja mihin taas voit itse vaikuttaa. Selvitä, mikä on paras keino reagoida tilanteeseen.
3. Pyydä apua. Älä pelkää sanoa ääneen että nyt ollaan kusessa. Hyödynnä lähipiiriäsi tai kontaktiverkkoasi ja ideoi ratkaisuja yhdessä muiden kanssa.
4. Ole sinnikäs. Luo suunnitelma ja lähde toteuttamaan sitä askel kerrallaan. Hyväksy se, että asia ei ehkä korjaannu heti, ja että suunnitelmasi ei välttämättä toimi - ja jos niin käy, älä heitä pyyhettä kehään vaan ole valmis kokeilemaan jotain muuta.

Yrittäjänä tulet väistämättä kohtaamaan WFIO-hetkiä. Tulet keksimään syitä luovuttaa. On olemassa lukuisia kaatuneita yrityksiä, joiden epäonnistuminen on seurausta siitä, että niiden yrittäjät kuoppaan pudotessaan ottivat todesta ensimmäisen ajatuksensa, it’s over, eivätkä nähneet että onnistuminen ja menestys olisivat voineet olla juuri tämän viimeisen ponnistuksen päässä. Menestyneitä yrittäjiä ei yhdistä se, että he ovat onnekkaasti tai taidokkaasti välttäneet kaikki sudenkuopat, vaan se, että kuoppiin pudotessaan he eivät kertaakaan luovuttaneet.